Nyt on joulu kokonaisuudessaan juhlittu ja katseet suunnataan uuteen vuoteen. Muistan kun viime keväänä Upin valmentautumisessa näytettiin erilaisia kaavioita vaihtovuoden kulusta. Aina painotettiin, että jokaisen vuosi on erilainen, mutta silti niissä tuntui toistuvan aina samat vaiheet. Alun innostus ja kulttuurishokki, parin kuukauden päästä sellainen tasaantuminen ja koti-ikävä kun kaikki alkaa olla jo tuttua ja täytyy oikeasti aloittaa se arkielämä, joulun koti-ikävä ja sitten vuodenvaihteen jälkeen vaihtovuoden paras osuus. Usein myös sanottiin, että joulu saattaa olla vaihtarille vaikeaa aikaa, kun ei olekkaan enää niitä suomalaisia jouluperinteitä ja omaa perhettä ympärillä. Mua helpotti hirveesti se, että en oo ollu jouluna Suomessa enää moneen vuoteen, joten meillä ei tavallaan sellaisia jouluperinteitä edes ole. Silti joulun alla koti-ikävä iski ja jotenkin Jenkkien joulu kaiken sen hypetyksen jälkeen tuntui aika laimeelle. Juuri ne omanlaisensa jouluperinteet tuntuivat puuttuvan täältä kokonaan. Ja älkää nyt käsittäkö väärin, meillä oli tosi mukavaa yhdessäoloa perheen kanssa, mutta kun sitä joulua oltiin hehkutettu jo Thanksgivingistä lähtien itse joulupäivä tuntui vähän vaisulta.
Jenkeissä jouluaatto ei ollut mitenkään iso asia. Siivoiltiin taloa, kuunneltiin joululauluja ja valmisteltiin yhdessä viimeisiä jouluruokia. Täällä suomalaisista joulutortuista on tullut hurja menestys, joten tehtiin niitä yhdessä siskon kanssa. Välissä tuli myös skypeteltyä äidin ja iskän kanssa Suomeen. Lisäksi käytiin iltapäivällä viemässä meidän tekemiä joulukeksejä muutamalle vanhemmalle pariskunnalle, joille jouluvalmistelut eivät enää olleet mahdollisia omstoimisesti. Mun mielestä toi oli hirveen kiva ja näki oikein kuinka iloiseksi he tulivat. Illalla hostien poika ja lapsenlapsi tuli meille syömään ja saatiin avata yhdet paketit. Hostit olivat teettäneet mulle ja siskolle sellaiset ihanat valokuvakirjat, jotka sisälsi kuvia kaikista tapahtumista tältä vuodelta. Täytyy myöntää, että melkein tuli kyynel silmään kun näki uudelleen kaikki ne ihanat asiat mitä täällä on jo tullut tehtyä. Meidän host-mom kertoi, että tässä perheessä on ollut sellainen tapa, että jouluaaton ja joulupäivän välisen yön lapset ovat nukkuneet olohuoneessa "joulupukkia odottaen". Koska heillä ei asu enää omia lapsia kotona mä ja Lara päätettiin jatkaa tätä perinnettä. Tehtiin iso peti meidän olohuoneen lattialle ja katseltiin vielä jouluelokuvaa.
Joulupäivänä hostien lapset ja lapsenlapset kerääntyivät tänne jo seitsemän aikaan aamulla. Ensin käytiin hakemassa meidän joulusukat ja tutkittiin mitä kaikkea niiden sisällä oli. Sitten alkoi lahjojen avaus. Avattiin lahjoja jokainen vuorollaan. Kaikki halusivaat aina nähdä mitä toiset saivat, ja jokaisella lahjalle annettiin arvoa. Mun mielestä toi oli tosi kiva. Yhteensä meitä oli melkein kymmenen ihmistä, joten lahjojen avaukseen menikin lähes pari tuntia. Mä yllätyin kuinka hostit lahjo meitä ihan kuin omia lapsiaan :D Itse sain pari villapaitaa ja mekon, yöpuvun, pari kirjaa, koruja, uuden cheer bown (joka on super ihana, en malta odottaa tammikuun pelejä!!) ja muutaman toivomani kosmetiikkajutun. Lisäksi äiti ja iskä lähetti koko perheelle tuliaisina tuomiini muumimukeihin sopivat muumipyyhkeet ja suomalaista karkkia, joten mullekin löytyi sieltä oma. Perhe oli noista tosi innoissaan, varinkin kun noista löytyi mukana vielä englanninkielinen lyhyt esittely muumeista ja Finlaysonin tehtaasta. Ja kyllä taas suomalaiset karkit maistuivat!
 |
| ihana joulu Pepper! |
Lahjojen avaamisen jälkeen syötiin yhdessä jouluateria. Ruoka oli aika samanlaista kuin Thanksgivinginä eli kalkkunaa, kinkkua, perunoita ja bataatti, vihreitä papuja, salaattia ja biscuits (näiden omia sämpylöitä, jotka ei kuitenkaan oo sämpylöitä). Jälkiruokana sitten valtava määrä piirakoita. Omenapiirakkaa, pekaanipähkinäpiirakkaa, kookos-limepiirakkaa. Lisäksi joulutorttuja ja mutakakkua, omatekemiä joulukeksejä ja fudgea.
Amerikkalainen joulu oli hyvin erilainen mitä ajattelin tai mihin olen tottunut. Joulu meni kuitenkin rauhallisissa merkeissä perheen kanssa. Nyt välipäivät onkin sitten menneet hieman huonommin. Pari päivää on satanut ihan kaatamalla ja taas saatiin tulvavaroituksia. Osa ihmisistä ei pääse liikkumaan mihinkään, koska dirt roadit lainehtii. Eilen päästiin ulos meidän talosta ja lähdettiin Baetesvilleen. Tarkoituksena oli mennä luistelemaan, mutta luistelurinki oli jäänyt yhden tulvakohdan alle, joten ei me sitten päästykkään luistelemaan. Batesvillessa oli myös useita teitä suljettuna. Tänään sateen pitäisi kuitenkin helpottaa ja päästään toivottamasti taas normaalisti liikkeelle. Somessa tuli vielä pari kuvaa vastaan koskien tätä tilannetta :D
Amerikkalainen joulu oli hyvin erilainen mitä ajattelin tai mihin olen tottunut. Joulu meni kuitenkin rauhallisissa merkeissä perheen kanssa. Nyt välipäivät onkin sitten menneet hieman huonommin. Pari päivää on satanut ihan kaatamalla ja taas saatiin tulvavaroituksia. Osa ihmisistä ei pääse liikkumaan mihinkään, koska dirt roadit lainehtii. Eilen päästiin ulos meidän talosta ja lähdettiin Baetesvilleen. Tarkoituksena oli mennä luistelemaan, mutta luistelurinki oli jäänyt yhden tulvakohdan alle, joten ei me sitten päästykkään luistelemaan. Batesvillessa oli myös useita teitä suljettuna. Tänään sateen pitäisi kuitenkin helpottaa ja päästään toivottamasti taas normaalisti liikkeelle. Somessa tuli vielä pari kuvaa vastaan koskien tätä tilannetta :D
