lauantai 31. lokakuuta 2015

Red Ribbon Week

Lokakuu tunnetaan täällä Breast cancer Awareness kuukautena, jonka vuoksi me vietettiin koulussa Red Ribbon (Suomen roosa nauha) viikkoa. Lisäksi tähän oli liitetty vahvasti Drug Free Week. Jokaiselle päivälle oli oma teema ja lisäksi käytettiin koulussa koko viikko punaista nauhaa. Kun sitä käytti joka päivä sai palkinnoksi karkkia ja limsaa perjntaina :D Lisäksi meidän koululla kävi eräs mies kertomassa hänen oman tarinan huumeiden käytöstä ja mihin se johti ja toinen mies tarinansa syövän kanssa elämisestä. Asia itsessään on tärkeä, mutta toteutusta olisi ehkä voinut hieman harkita, sillä ajoittain unohtui miksi me sitä edes tehtiin. Jokatapauksessa meillä oli ihan super hauskaa

MAANANTAI
Nerd Day



TIISTAI
Wear Red/Pink
Jostain syystä unohdin ottaa tiistain asusta kuvan. Se ei kuitenkaan ollut hirveän erikoinen, sillä tiistaina oli pelipäivä, jonka vuoksi cheerleadereiden täytyi käyttää samanlaisia paitoja. Meidän valmentaja oli kuitenkin hommannut meille pinkit paidat, sillä yleensä pelipäivinä meidän täytyy käyttää tiettyä paitaa. Myös illan pelin teemana oli Wear Pink/Red, joten meill oli pinkit rusetit ja laitettiin cheer-pukuihin kiinni roosa nauha.



 


KESKIVIIKKO
Wild West/Future Occupation



TORSTAI
Mismatch Day







PERJANTAI
Flashback Friday

(Vietiin Flashback Friday Emilyn kanssa astetta pidemmälle ja oltiin luolamiehiä)

                                         


sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Almost three months

Tuntuu, että siitä on vain muutama viikko kun istuttiin kavereiden kanssa mun läksiäisissä. Todellisuudessa siitä on jo kolme kuukautta. Se tarkoittaa, että mun vaihtovuodesta on mennyt jo lähes kolmasosa. Aika täällä on kulunut hirveän nopeasti, mutta toisaalta tuntuu kuin olisin asunut Violassa jo vaikka kuinka kauan. Ikävä Suomeen on kadonnut lähes kokonaan parin viimeviikon aikana. Elämä ei ole enää jatkuvaa pohtimista kodin ja Jenkkilän välillä, sillä nyt mun koti on ihan oikeasti täällä. Suomessa ollessani ajattelin, että olen varmasti sellainen vaihtari, joka ei paljoa kotia ikävöi vaan hyppää suoraan uuteen elämään ja löytää paikkansa nopeasti. Toisinpa kävi. Ensimmäinen kuukausi oli suoraansanottuna mun elämäni kamalin kuukausi. Oli useita päiviä, jolloin itkin kun tuntui etten sopeudu tänne ollenkaan, Jenkit ei olleetkaan kiinnostuneita vaihtareista, perhe ei tuntunut ollenkaan omalta ja olisi ollut helpompaa vain lähteä takaisin kotiin. Oikeastaan vasta nyt pystyn katsomaan taaksepäin ja käsittelemään parin ensimmäisen kuukauden tapahtumia. Välillä tulee pohdittu miten mä siitä kaikesta selvisin. Varmaan sillä kuuluisalla suomalaisella sisulla.

Ekasta kuukaudesta teki vaikean se, että täällä kavereiden saanti ei ollut mitenkään itsestäänselvyys. Ensimmäisen viikon jälkeen et ollutkaan enää se super cool vaihtari, vaan ihan tavallinen ihminen ja sun olemassaolo oli jo itsestäänselvyys. Mun oman kokemuksen mukaan kaverisuhteet Suomessa on paljon syvällisempiä kuin täällä. Täällä parhaat kaveritkaan eivät välttämättä näe enää koskaan sen jälkeen kun valmistuvat high schoolista. Monet kerrat ihmiset sanoivat, että pitää nähdä joskus koulun ulkopuolella, mutta niin ei koskaan tapahtunutkaan. Ensimmäisen kuukauden aikana puhuttiin jatkuvasti Italialaisen vaihtarin kanssa siitä, että täällä kysytään jokapäivä "how are you?" mutta oikeasti ihmisiä ei kiinnosta yhtään mitä sulle kuuluu. Välillä tuntui, että sillä suomalaisella vaihtarilla ei ollut mitään väliä. Toinen asia on kaikissa high school leffoissa esille tuleva juoruilu ja draama. Se pitää valitettavasti täällä oikeasti paikkansa. Olen useamman kerran todistanut tilannetta, jossa ensin kerrotaan olevansa parhaita kavereita, mutta heti sen jälkeen ollaan jo haukkumassa toista. Lisäksi täällä on vaikeampaa luottaa ihmisiin, sillä et voi koskaan olla täysin varma mistä he ovat kuulleet juttunsa.

Vasta hieman jälkeenpäin opin kuitenkin huomaamaan sen toisen puolen tästä paikasta ja näistä ihmisistä. Näin ja sain itse kokea kuinka hyväsydämmellisiä sulle täysin tuntemattomat ihmiset voivat olla, ja kuinka vilpittömästä he välittävät susta jo heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Samalla huomasin, että kyllä ihmisiä täällä oikeasti kiinnostaa mitä sulle kuuluu. Vai onko sulle tuntematon opettaja Suomessa tullut koskaan halaamaan kun olet lähes pidätellyt itkua koulun vessassa? Tämän jälkeen samainen opettaja toi seuraavana päivänä mulle keksejä. Nämä ovat sellaisia kokemuksia, joita en olisi koskaan voinut kokea Suomessa.

Ennen kuin te siellä Suomessa huolestutte haluan sanoa, että noi negatiiviset asiat mitä kerroin koskivat lähinnä ensimmäistä ja toista kuukautta. Tällä hetkellä olen erittäin kiitollinen siitä mitä mulla on, olen oppinut arvostamaan paljon pienempiäkin asioita, ja olen kasvanut ihmisenä paljon. Ennenkaikkea mä tiedän, että kyllä mä aina jotenkin pärjään. Nyt elämä täällä sujuu todella hyvin, jos ei lasketa sitä, että arki on täälläkin välillä tylsää ja koulua on käytävä. Mä olen löytänyt mun oman kaveriporukan ja saanut jo ihan mahtavia muistoja. Osa niistä on sellaisia, jotka eivät edes selittämällä avaudu, vaan ne on pitänyt elää itse.Välillä se on vaatinut ihan hirveästi työtä ja sun on pitänyt olla aina se kiva vaihtari, jolla ei ole koskaan huonoja päiviä, mutta jälkeenpäin voin sanoa että se on kannattanut!



torstai 8. lokakuuta 2015

Home of Blues, Birthplace of Rock 'n' Roll

Memphis, Tennesee

Viime viikonloppuna tehtiin minun perheen kanssa viikonloppureissu Tenneseen, Memphisiin. Meidän mukaan lähti myös Violan kolmas vaihtari, Laura. Laura tuli meille yöksi jo perjantaina ja vietettiin iltaa katsellen elokuvaa, leipoen ja jutellen. Turha varmaan mainita, että yöunet oli jälleen aika lyhyet. Miten musta tuntuu, että aina kun Laura on meillä yötä tai me Lauralla ei nukkumisesta tule yhtään mitään... :D

Lauantaina herättiin seitsemän aikaan ja lähdettiin ajamaan kohti Tenneseetä. Pysähdyttiin muutaman tunnin päähän Jonesboroon, Turtle Creek malliin shoppailemaan. Siellä oli suuret alennukset käynnissä, joten tehtiin hyviä löytöjä (äiti älä huoli ei tuhlattu liikaa rahaa!!) Parin kuukauden jälkeen olen kyllä huomannut, että täällä on aina jotkut alennnukset käynnissä. Tää oli itseasiassa mun ensimmäinen kerta tollaisessa kunnon amerikkalaisessa ostoskeskuksessa. Ei kuitenkaan vietetty hirveästi aikaa shoppaillessa, sillä meillä oli edessä vielä melkein kahden tunnin ajomatka Memphisiin.

Memphisiin saavuttuamme suunnattiin heti Gracelandiin, Elviksen talolle. Itse en ole mikän super Elvis-fani, mutta Graceland oli todella hieno kokemus. Tottakai itse talo oli valtava ja todella hieno, mutta lisäksi siellä oli todella paljon erilaista informaatiota ja tosi kiinnostavia juttuja.
Esimerkiksi itse talossa oli sellainen ipad-kierros, jossa sai liikkua omaan tahtiin ja kuulokkeista kuuli opastuksen ja padista sai katsella erilaisia valokuvia ja videopätkiä siltä ajalta kun Elvis asui talossa. En oikein osaa paremmin kuvailla, mutta se oli toteutettu todella hyvin. Lisäksi mentiin katsomaan Elviksen autot ja lentokoneet, ostettiin tarpeelliset matkamuistot, sekä otettiin photobooth kuvia vaihtaricrewn kanssa. Elviksen parissa meillä vierähtikin melkein kolme tuntia ja sen jälkeen mentiin syömään Cracker Barreliin. Cracker Barrel on sellainen yhdistetty vanhanajan country style ravintolaketju, joista löytyy aina ihana lahjakauppa.(Vaihtarit käykää syömässä CBssä, ihan super hyvää ruokaa ja ihana tunnelma!)  Syömisen jälkeen etsittiin meidän hotelli ja oltiinkin kaikki jo melkein valmiita nukkumaan.


Sunnuntaina lähdettiin ajamaan kohti Beale Streetiä, joka on siis erittäin kuuluisa Blues historiastaan.  Beale Street on tunnettu kuvauksesta "home of Blues, Birthplace of Rock 'n' Roll". Nykyään se on enemmänkin turistikohde, joka on täyynä erilaisia blues ravintoloita ja matkamuistokauppoja. Harmiksemme oltiin liikkeellä ilmeisesti vähän huonoon aikaan, sillä sunnuntai aamuna siellä ei ollut hirveästi eloa ja kaupat ja ravintolat olivat vasta avaamassa oviaan. Noh saatiinpahan katsella rauhassa. Itse kuitenkin tykkäsin Beale Streetistä kovasti ja se on varmasti täynnä menoa esimerkiksi kesäiltaisin.


maailman paras vaihtaricrew!


torstai 1. lokakuuta 2015

#vainarkansasjutut

Moikka!

Siitä onkin super pitkä aika kun olen viimeksi kirjoitellut. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Kuten osa varmasti tietää olin välissä pienellä seikkailulla mun aluevalvojan luona, meinasin jopa joutua takaisin Suomeen ja olin koditon muutaman päivän. Nyt kaikki on kuitenkin hyvin ja olen takaisin Violassa. Kaikki asiat on selvitetty rauhassa ja otettiin ikään kuin uusi startti, sillä erotuksella että mulla oli täällä valmiiksi rakkaita ihmisiä. Tämä jätetään nyt taakse, sillä sen murehtiminen ei vie asioita mihinkään suuntaan.

Olen jo jonkin aikaan halunnut toteuttaa eräänlaisen postauksen näiden hassuista tavoista. Olen huomannut, että elämä täällä on osittain todella erilaista verrattuna siihen yleiseen Amerikka-mielikuvaan, ja etelän osavaltiot ovat oikeasti oma lukunsa. Elämä täällä on tosi laidback (suomennos rento ei kuvaa tätä, koska tää on laidback) En nyt käsittele tässä koko Jenkkilää, sillä eiköhän kaikki tiedä jo ne perus stereotypiat. Kyllä, kaikki on suurta, ruoka on epäterveellistä ja oma high school on kaikki kaikessa. Lisäksi osa jutuista liittyy vahvasti vain todella pieniin kyliin, joten meno vähän isommissa paikoissa on sivistyneempää erilaista.

1. Se kirjoitetaan Arkansas, mutta älä nyt herranjumala lausu sitä 'Arkansas'

Oikeaoppisesti se lausutaan 'Ar-kan-saw'. Tää tuotti mulle aluksi vähän hankaluuksia, sillä meillä Suomessa asiat lausutaan juuri niinkuin ne kirjoitetaan. Lisäksi sain osakseni jopa vihaisia katseita :D (opin muuten aika nopeasti oikean lausumisen)

2. Woo Pig Sooie/ #WPS

Kyseessähän on siis tietysti University of Arkansas ja sen oma jalkapallo (jenkkifutis!!) tiimi Razorbacks. Täällä kaikki rakastaa Razorbacksia (tää sana ei vaan taivu suomeksi...) vaikka ne ei ilmeisesti ole edes mitenkään super hyvä joukkue. Ihmisillä on kodit täynnä Razorbacks tavaraa ja tämän hetken kuumin puheenaihe on se miten Razorbacks pärjää. Aina pelipäivinä somessa trendaa hashtag #WPS


3. Kaikki käyttävät Chacoja ja Cowboy bootseja. Kaikki.

Täällä Chacot ja Cowboy bootsit on oikeesti ihan arkipäivää. Mun converseja ihmeteltiin ja vähintään mun tapa sitoa nauhat nilkan ympäri sai ihmiset nauramaan mulle. Oikeasti yli 10 ihmistä kysyi, miksi sidon nauhat tuolla tavalla.
Chacos


4. Sweet Tea

Ainoa oikea tapa juoda teetä on kylmänä ja aivan törkeen makeena. Vähän niinkuin meidän jäätee, mutta maistuu enemmän oikealle teelle ja on ihan super maekeeta.


5. Guns&Camouflage kaikkialla

En ole vielä tavannut yhtään ihmistä, jonka talossa ei ole aseita. Tää on ihan oikeesti fakta. On esimerkiksi normaalia jos neljä vuotias lapsi haluaa harjoitella ampumista takapihalla. Lisäksi camouflage ei ole liitoksissa vain metsästykseen, vaan sitä voi käyttää joka päivä vaikka huppareiden muodossa!


6. Vapaapäivä koulusta, kun deer hunting alkaa

Siis meillä on ihan oikeesti koulusta vapaapäivä kun peuran metsästyskausi alkaa. Jos näin ei olisi kukaan ei kuitenkaan tulisi sinä päivänä kouluun.


7. Peurakolarit

Täällä varmaan jokainen on ollut peurakolarissa, tai vähintään tietää jonkun joka on ollut peurakolarissa. Varsinkin iltaisin täällä täytyy ajaa ihan super varovaisesti, sillä ne saattaa vaan yhtäkkiä ilmestyä keskelle tietä. (Meillä täällä maalla kun ei ole tapana käyttää katulamppuja)


8. Kaikki ruoka voidaan uppopaistaa ja mitä tahansa voi syödä Ranch-kastikkeen kanssa

Ei lisättävää


9. Biscuits and Gravy

Aamupalana syötävä ruokalaji, joka sisältää sämpylän ja omituista valkoista lämmint kastiketta, jossa on lihapaloja. Aivan kamalan makuista. Vaihtoehtona on usein myös suklaa Gravy, joka on siis sämpylää ja suklaakastiketta.


10. Puhetyyli ja oma slangi

Puhetyyli on aivan törkeen leveä. Mulla on ollut useampaan otteeseen vaikeuksia saada selvää varsinkin vanhempien ihmisten puheesta, vain koska murre on niin leveää. Lisäksi omat slangisanat, joista en ole edes täysin perillä. Y’all, reckon, bard, yonder, finna....
Tässä vielä yksi esimerkki jonka löysin:
I reckon if'n you end up down yonder y'all might'could hear some of them and get you some learnin' on 'em.
eli siis
I suppose if you find yourself in that area you may just hear some examples and extract meanings from them.

Elämää täällä ei voi oikeastaan edes yrittää kuvailla kellekkään, sillä tämä on jotain mikä täytyy itse kokea! Ei huonompaa tai parempaa, mutta todella erilaista :D